Tietoon perustuva kalakantojen hoito myös kalastajien etu
Luotettaviin tietoihin perustuva sääntely ja kalakantojen hoito ovat myös kalastajien etu, jotta kalastusrajoituksia ei aseteta varovaisuusperiaatetta noudattaen vähäisillä tiedoilla laajemmiksi kuin on tarpeen. Kalastajilta kerättyjen tietojen avulla voidaan tuottaa yhteenvetotietoa myös kalastajille.
Kalastustietojen seurannasta kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa
Tavoite: Kalatalousalue kerää perusdataa ja järjestää seurantaa toimialueensa kalavesistä, kalakannoista, vedenlaadusta ja niissä tapahtuvia muutoksia. Kirjanpitokalastajia on jokaisella järvialtaalla.
Tietoon perustuvat hoitotoimenpiteet ovat täsmällisiä ja helpottavat kalavesien hoidon suunnittelua pitkällä aikavälillä.
Kalatalousalue seuraa toimialueellaan käytössä olevia tutkimuksia sekä velvoitetarkkailuja hyödyntäen niistä saatavia tuloksia suunnitellessaan kalavesien käyttöä ja hoitoa. Alueelta kertyy jonkin verran tutkimus- ja seuranta dataa niin KVVY ry:n kuin esimerkiksi velvoitetarkkailujenkin toimesta, mutta tieto on hajallaan ja päällekkäisyyksiäkin saattaa tutkimusaiheissa ja ajankohdissa esiintyä. Kalatalousalue ja osakaskunnat voivat toteuttaa esimerkiksi hankerahoituksella erilaisia kala- ja rapukantojen inventointiin tähtääviä hankkeita.
Kirjanpitokalastuksella saadaan pitkällä aikajänteellä perustietoa kalakannoissa tapahtuvista muutoksista. Kalastuskyselyillä saadaan myös kohtalaisella työpanoksella kerrytettyä paljon perusdataa alueelta ja sellainen olisikin järkevää toteuttaa esimerkiksi viiden vuoden välein. Kalatalousalue suosittelee myös, että osakaskuntien myöntäessä lupia kaupallisille kalastajille lupaehtoihin merkitään myös vuosittainen saalisraportointivelvollisuus.
Toimenpiteet ja suositukset:
- Kalatalousalue koordinoi ja kouluttaa kirjanpitokalastajat suurimmille järville. 5-6 kalastajaa per järviallas. Kala- ja rapukantojen tilaa inventoidaan tarvittaessa erilaisilla nuottauksilla ja koekalastuksilla ja koeravustuksilla. Niistä tulee neuvotella kalatalousviranomaisten kanssa tapauskohtaisesti.
- Kalatalousalue toteuttaa kalastuskyselyn järvialtaille esim. viiden vuoden välein.
- Kaupallisen kalastuksen saaliiden seuraaminen – raportointi osakaskunnille/kalatalousalueille kerran vuodessa.
Kaupallisen kalastuksen saalisseuranta
Saalin raportointi sisävesillä
- Uuden kalastuslain mukaan myös sisävesillä kaupallinen kalastaja on velvollinen pitämään kalastuksestaan päiväkirjaa ja vähintään kerran kalenterivuodessa ilmoittamaan Luonnonvarakeskukselle pyytämänsä ja lukuunsa pyydetyt saaliit. Asiasta säädetään tarkemmin Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa kaupallisista kalastajista.
- Kalastuspäiväkirjaan kirjataan saatujen saaliiden kilomäärät kalastuspäivittäin, kalalajeittain ja pyydyksittäin sekä kalastuksen harjoittamisalue niin, että siitä selviää vesialue joen, järven ja suurissa järvissä järvenselän tarkkuudella. Pyydyksistä kirjataan pyydysten määrä, koko ja pyyntiaika.
- Pälkäneen kalatalousalueen tavoitteena ja ohjeena osakaskunnille on, että kaikkiin myönnettäviin kaupallisen kalastuksen lupiin liitettäisiin myös saalisilmoitusvelvollisuus kalatalousalueen tietoon alla löytyvällä saalisilmoitus lomakkeella tai saalisilmoitustaulukolla. Ohjeet saalisilmoituksen palauttamiselle löytyvät lomakkeen alareunan kentästä.
Vapaa-ajankalastajan saalisilmoitus velvollisuus
Vapaa-ajan kalastuksen saalis- ja pyyntitietojen ilmoittamisesta on tulossa velvollisuus vuoden 2025 alusta seitsemän kalalajin osalta. Kalalajeista kuusi on uhanalaisia tai taantuneita lajeja. Ilmoitusten avulla kerätään tärkeää tietoa kalakantojen tilasta.
Saalis- ja pyyntietojen avulla saadaan ajantasaista tietoa asetuksessa mainittujen kalojen kalastuksesta ja kannoista. Saalis- ja pyyntitietojen ilmoitusvelvollisuutta esitetään seuraaville kalalajeille ja -kannoille: lohi, järvilohi, taimen, ankerias, nieriä Kuolimossa ja Saimaalla sekä muualla Vuoksen vesistössä ja harjus meressä sekä kyttyrälohi.
Saalis- ja pyyntitietojen ilmoittamisesta olisi tulossa velvollisuus 1.1.2025 alkaen. Saalisilmoitus olisi tehtävä viipymättä, kuitenkin viimeistään 14 vuorokauden kuluessa, kalan pyydystämisestä. Ilmoitusvelvollisuus koskisi myös vapautettuja kaloja.
Asetusluonnoksen mukaan saalis- ja pyyntitiedot tehtäisiin Luonnonvarakeskuksen vahvistamalla lomakkeella, puhelimitse tai sähköisen palvelun kautta. Luonnonvarakeskus julkaisi sähköisen Omakala-asiointipalvelun kesäkuussa 2022. Omakala-asiointipalvelu on tällä hetkellä käytössä vapaaehtoiseen ilmoittamiseen. Kehitystyöhön ovat osallistuneet kalastusalan sidosryhmät. Saalisilmoituksen lisäksi palvelussa tarjotaan kalastusharrastukseen liittyvää hyödyllistä tietoa, muun muassa kalastuslakiin perustuvat kalastusrajoitukset.
Kalatalousalue toivoo myös mahdollisimman monen vapaa-ajankalastajan ilmoittavan saalistietojaan kalatalousalueen tietoon alueen kalastusmääräyksistä tehtävän päätöksen teon tueksi. Vapaa-ajankalastajat voivat käyttää alta löytyvää lomaketta kala- ja rapusaaliidensa ilmoittamiseen. Ohjeet saalisilmoituksen jättämiselle löytyvät lomakkeen alareunan kentästä.