Roineen, Pälkäneveden ja Mallasveden kalasto
Roine, Pälkänevesi ja Mallasvesi muodostavat yhdessä yhden Pirkanmaan merkittävimmistä vesistöalueista. Laajat ja suhteellisen hyväkuntoiset järvialueet tarjoavat elinympäristön monipuoliselle kalastolle sekä hyvät mahdollisuudet vapaa-ajankalastukseen, ammattikalastukseen ja kalastusmatkailuun. Vesistöjen ekologinen tila, veden laatu ja vaihtelevat syvänne- ja ranta-alueet mahdollistavat useiden eri kalalajien menestymisen alueella.
Kalatalousalueen näkökulmasta vesistöjen kalakantojen seuranta ja hoito ovat keskeinen osa kestävää kalatalouden kehittämistä.
Monipuolinen kalalajisto
Roineen, Pälkäneveden ja Mallasveden alueella tavataan tyypillisiä Etelä-Suomen suurjärvien kalalajeja. Yleisimpien lajien joukkoon kuuluvat:
- ahven
- hauki
- kuha
- siika
- made
- särki
- lahna
- salakka
- muikku
- kiiski
- kuore
Lisäksi alueella esiintyy paikoin myös taimenta ja järvilohta istutusten sekä vaellusreittien ansiosta.
Erityisesti kuha on viime vuosina noussut alueella merkittäväksi saalislajiksi. Lämpenevät vedet ja onnistuneet kalastonhoitotoimet ovat vahvistaneet kuhakantoja monin paikoin. Myös ahvenkannat ovat säilyneet alueella varsin hyvinä, mikä näkyy aktiivisena vapaa-ajankalastuksena ympäri vuoden.
Muikku ja siika osana järviluontoa
Selkävesialueilla muikku muodostaa tärkeän osan vesistöjen ravintoverkkoa. Muikkukannat vaihtelevat luontaisesti vuosittain esimerkiksi veden lämpötilan ja ravintotilanteen mukaan. Hyvinä vuosina muikun merkitys sekä ammatti- että virkistyskalastukselle on huomattava.
Siika puolestaan viihtyy kirkkailla ja happipitoisilla alueilla. Siikakantoja ylläpidetään osin myös istutuksilla, joita toteutetaan kalatalousalueen ja osakaskuntien yhteistyönä.
Kalastonhoito ja kestävä käyttö
Kalatalousalue seuraa vesistöjen kalakantojen tilaa yhteistyössä viranomaisten, tutkimuslaitosten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Kalastonhoidossa keskeisiä tavoitteita ovat:
- kalakantojen elinvoimaisuuden turvaaminen
- vaelluskalojen elinolosuhteiden parantaminen
- kestävän kalastuksen edistäminen
- kalojen lisääntymisalueiden suojelu
- haitallisen kuormituksen vaikutusten seuranta
Käytännön toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa istutukset, kalastuksen säätely, käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä tiedon kerääminen saaliista ja kalaston rakenteesta.
Vesistöjen tila vaikuttaa kalastoon
Kalaston hyvinvointi riippuu suoraan vesistöjen ekologisesta tilasta. Ravinnekuormitus, rehevöityminen, rantarakentaminen sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat muuttaa kalaston rakennetta pitkällä aikavälillä.
Roineen, Pälkäneveden ja Mallasveden alueella vedenlaatu on monin paikoin edelleen hyvä, mutta paikallisia kuormitushaasteita esiintyy erityisesti valuma-alueilta tulevan ravinnekuormituksen seurauksena. Vesienhoito ja kalastonhoito kulkevatkin tiiviisti käsi kädessä.
Kalastus tärkeä osa alueen kulttuuria
Kalastus on ollut alueella tärkeä osa paikallista elämäntapaa jo sukupolvien ajan. Nykyisin vesistöt tarjoavat mahdollisuuksia niin vapakalastukseen, vetouisteluun, talvikalastukseen kuin kaupalliseen kalastukseenkin.
Kalatalousalueen tavoitteena on varmistaa, että kalastusmahdollisuudet säilyvät hyvinä myös tulevaisuudessa ja että vesistöjen käyttö perustuu kestävään ja vastuulliseen toimintaan.
Yhteenveto
Roineen, Pälkäneveden ja Mallasveden kalasto on monipuolinen kokonaisuus, jonka hyvinvointi perustuu puhtaisiin vesistöihin, toimivaan kalastonhoitoon ja vastuulliseen kalastukseen. Alueen järvet tarjoavat elinympäristön arvokkaille kalalajeille sekä merkittäviä mahdollisuuksia virkistyskäyttöön ja paikalliseen elinkeinotoimintaan.
Kalatalousalueella on tärkeä tehtävä kalakantojen seurannassa, käyttö- ja hoitosuunnitelmien toteuttamisessa sekä eri toimijoiden yhteistyön edistämisessä. Pitkäjänteisellä työllä voidaan turvata alueen kalaston elinvoimaisuus myös tuleville sukupolville.
Mikäli kalastoon, kalastukseen tai vesistöjen hoitoon liittyviä kysymyksiä tai kehittämistarpeita herää, kannattaa olla yhteydessä kalatalousalueeseen. Yhteistyö ja paikallinen tieto ovat keskeisessä roolissa kestävän kalatalouden edistämisessä.